Samalla kun SDP tuore liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin sanoi paneelikeskustelussa koko kansan kuullen, että miksei seuraava askel työllisyydessä voisi olla neljän päivän työviikko ja kuuden tunnin työpäivä, niin ministeri Marin ei tainnut tietää minkälaisen myrskyn hän sanomisillaan nostaisi. Kun samanaikaisesti tilastot kertovat, että työllisyyden kasvu on Suomessa pysähtynyt ja hallituksen pitää tehdä jotain, niin onko Marinin julki tuoma keino niitä hallituksen sisäisesti keskustelemia keinoja?

Hallituksen keinot taklata työttömyyttä ja pyrkiä työvoiman lisäämiseen tällä tavalla on kuin olisi pelaamassa vedonlyönti toimistossa, ja laittaisi vetoa sille kuka ministereistä seuraavaksi aukaisee sanaisen arkkunsa.

Pieni yritys ja neljän päivän työviikko

Ministeri Marin ei tainnut ajatella ulostulollaan ollenkaan, mitä hän tarkoitti varsinkin jo ajattelee pienen pientä yritystä missä on yksi tai kaksi työntekijää omistajan lisäksi. Jos tällaisessa yrityksessä siirryttäisiin neljän päivän työviikkoon, tarkoittaisi se todennäköisesti sitä, että työntekijät olisivat joko maanantain tai perjantain vapaalla ja omistaja tekisi mahdollisuuksiensa mukaan sitten sinä päivän täyden 16 tunnin työpäivän, ja sitä ministeri Marin tuskin tarkoitti. Lisäksi voi olla yksinkertaisesti mahdotonta osassa näitä pieniä yrityksiä edes harkita yhden päivän pois ottamista työajasta jo pelkästään kannattavuuden ja työnsuorittamisen ajoissa suhteen, vai uskooko ministeri Marin, että asiakkaat maksaisivat tuotteesta tai palvelusta sen 20% enemmän? Tämä siirtyminen neljän päivän viikkoon saattaisi ollakin mahdollista yrityksissä, joissa on työntekijöitä niin paljon, että jousto ja työpäivien muokkaaminen on mahdollista, mutta pienemmissä yrityksissä yhden kokonaisen työpäivän pois ottaminen tuotannosta olisi mahdotonta. Mutta taustalla tässä lausunnossa saattaakin olla nimenomaan tuon työasteen nosto, eli yritysten olisi palkattava lisää henkilökuntaa paikkaamaan tämä yhden päivän puuttuminen, mutta kuka maksaa uudet työntekijät ja näiden kulut? Vaikka tuotanto saataisiin rullaamaan vanhalla tavalla jonkin ajan kuluttua uuden työntekijän tai työntekijöiden opittua yrityksen tavat ja työtehtävät, on kuitenkin todennäköisempää, että yrityksen kulut nousevat tällä toiminnalla. Siirretäänkö tästä syntyvät lisäkustannukset suoraan hintoihin ja ovatko asiakkaat valmiita maksamaan vain siitä lisää, että palveluita tai tuotteita myyvä yritys on palkannut lisää työvoimaa – kun samalla itse tuote tai palvelu on kenties pysynyt muuttumattomana?

Ministerin suora kommentti sisälsi myös lauseen: Minun mielestäni ihmiset ansaitsevat enemmän aikaa perheittensä, läheistensä, harrastusten ja sivistyksen parissa. Lause voisi kyllä pitää paikkansa, mutta jos yritysten ja yrittäjien kuitenkin pitää maksaa sama palkka pienemmästä työajasta, yhtälö ei vain toimi, tai jos työntekijältä otetaan sitten 20% pois palkasta, niin en usko, että monikaan työntekijä olisi siihen valmis, vain saadakseen yhden vapaapäivän viikossa lisää.

Mikä avuksi työttömyyden taittamisessa

Jopa hallituksen oma ministeri, nimittäin valtiovarainministeri Mika Lintilä varoitti jo aiemmin, että talouskasvu tyrehtyy nollaan ja sitäkin kautta pääministeri Antti Rinteen tavoittelema työllisyyden kasvu pysähtyy ja jää sen 78 000 työllisen päähän tavoitteestaan. Mikä sitten avuksi, jotta suomalaisille saataisiin lisää töitä. Monet asiantuntijat ja esimerkiksi Keskuskauppakamari odottavat hallitukselta radikaalimpia ehdotuksia ja rohkeutta. Tekemällä kuten ennen ei enää riitä, eivätkä tämän hallituksen toimet ole vielä saaneet kansan syvien rivien kannatusta oikeasti puolelleen sillä median kertomat uusien avustajien palkkatasot ja palkattavien avustajien määrä verrattuna edellisiin hallituksiin antaa ymmärtää, että tämä hallitus ei itse haluaisikaan tehdä töitä vaan sysätä päivittäiset työt avustajien armeijalle. Mikäs siinä, jos rahaa on, mutta samalla valtion kassa on tyhjä ja valtion omaisuutta listataan myytäväksi niin ei ihmekään, jos kansa ihmettelee mitä on tapahtumassa. Jos talous todellakin taantuu, niin työpaikkoja ei synny lisää, päinvastoin voi tuloksena olla toisen suuntaisen kehitys, ja nykyisen hallituksen elinkelpoisuus joutuu nopeasti koetukselle.